Kaavoitusta koskeva asukasvuorovaikutus lainsäädännössä

Tässä blogikirjoituksessa esitelen lyhyesti, mitä maankäytön suunnittelua ja rakentamista koskevassa lainsäädännössä säädetään asukasvuorovaikutuksesta. Lisäksi käyn läpi lyhyesti kaavaprosessin vaiheet. Viittaan lainsäädännön osalta yksinkertaisuuden vuoksi vain pykäliin (§-merkki), vaikka ympäristöoikeuden opinnoissa edellytettiinkin pykälien jakamista momentteihin, momenttien jakamista kohtiin ja kohtien jakamista alakohtiin.

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1991)1 §:ssä säädetään, että lain tavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuudet asioiden valmistelussa. Lisäksi lain tavoitteena on turvata vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedotus käsiteltävinä olevista asioista. Lain 6 §:ssä säädetään, että kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Samassa yhteydessä mainitaan, että kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Lain 62 §:ssä säädetään, että kaavoitusmenettely tulee järjestää niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Lain 63 §:ssä mainitaan, että kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettava niin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä.

Seuraavaksi on hyvä kerrata kaavoituksen vaiheet: osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaehdotus, kaavan hyväksyminen ja kaavan voimaantulo. Kaavahanke käynnistyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnalla. Siinä kerrotaan kaavoitustyön tavoitteista, lähtökohdista, aikataulusta, vaikutusten arviointimenetelmistä sekä siitä, miten kaavan valmisteluun voi osallistua ja, miten kaavatyön edistymisestä tiedotetaan. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1991) 30 a §:n mukaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettava kunnassa julkisesti nähtäville ja osallisille on varattava mahdollisuus esittää siitä mielipiteensä. Mielipiteen jättämiselle varattavan ajan on oltava pituudeltaan vähintään 30 vuorokautta. Kaavan suunnittelutyö ja vuorovaikutus osallisten kanssa painottuvat voimakkaimmin kaavaluonnosvaiheeseen. Kaavaluonnoksessa kuvataan alustavasti suunnittelualueen eri osien käyttötarkoitukset ja esitetään mm. rakentamisen määrä sekä sen sijoittuminen. Kaavaluonnoksessa on tyypillistä esitellä alueiden käyttöä sääteleviä määräyksiä, kuten rakennusoikeuksia. Kaavaluonnos ja muu kaavan valmisteluaineisto, kuten erilaiset selvitykset pidetään kunnassa julkisesti nähtävillä siten, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on määritelty. Esilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Kaavaluonnosvaihetta seuraa kaavaehdotusvaihe. Siinä on mahdollisuuksien mukaan huomioitu kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet. Kaavaehdotus on viimeistelty versio kaavaluonnoksesta päätöksentekoa varten. Kaavaehdotus sisältää kaavakartan kaikkine merkintöineen ja määräyksineen sekä kaavaselostuksen. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 19 §:ssä ja 27 §:ssä säädetään, että kaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävillä vähintään 30 päivän ajan. Kuntalaisilla ja muilla osallisilla on tuona aikana mahdollisuus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Jos osalliset eivät jätä muistutuksia kaavaehdotuksesta sen nähtävilläoloaikana, etenee kaavaehdotus kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tässä vaiheessa osallisilla on kuitenkin vielä mahdollisuus esittää tyytymättömyytensä kaavaedotukseen valittamalla hallinto-oikeuteen ja siitä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jos kaavan hyväksymispäätöksestä ei valiteta, astuu kaava voimaan, kun sen hyväksymispäätöksestä on kuulutettu siten, kun kunnalliset ilmoitukset kussakin kunnassa julkaistaan. Jos taas kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä valitetaan, kaava astuu voimaan vain siinä tapauksessa, että valitukset hylätään korkeimmissa oikeusasteissa.

Piirtämäni kuvan tarkoituksena on havainnollistaa kaavaprosessin kulkua ja niitä prosessin vaiheita, joissa asukkaille tarjotaan mahdollisuutta osallistua.

Seuraavassa blogikirjoituksessa esitellään kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheissa käytettäviä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä pohditaan niiden toimivuutta.