Asukasvuorovaikutusta edistämässä

Tässä blogitekstissä esittelen yleisimpiä kaavasuunnittelun yhteydessä käytettäviä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmiä, vaikka maankäytön suunnittelua ja rakentamista koskevissa säädöksissä ei määritelläkään, millä menetelmillä asukkaiden osallistumismahdollisuudet tulee järjestää.  Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 63 § mukaan osallistaminen voidaan toteuttaa laajuudeltaan hyvinkin erilaisena erityyppisissä kaavoissa. Nyrkkisääntönä kuitenkin on se, että osallistuminen järjestetään kaavan tarkoituksen ja merkityksen edellyttämällä tavalla. Mihin osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmiä sitten oikein käytetään? Niillä pyritään arvioimaan suunnitelmien aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia, joiden kirjo on hyvin laaja. Suunnitelmien toteutumisesta aiheutuvat muutokset voivat esimerkiksi vaikuttaa alueen väestörakenteeseen, kuten perhe-, ikä- ja sosiaalisetniseen rakenteeseen. Ne voivat myös aiheuttaa muutoksia ihmisten toiminnallisissa olosuhteissa, kuten alueen yritystoimi

Tässä blogikirjoituksessa esitelen lyhyesti, mitä maankäytön suunnittelua ja rakentamista koskevassa lainsäädännössä säädetään asukasvuorovaikutuksesta. Lisäksi käyn läpi lyhyesti kaavaprosessin vaiheet. Viittaan lainsäädännön osalta yksinkertaisuuden vuoksi vain pykäliin (§-merkki), vaikka ympäristöoikeuden opinnoissa edellytettiinkin pykälien jakamista momentteihin, momenttien jakamista kohtiin ja kohtien jakamista alakohtiin. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1991)1 §:ssä säädetään, että lain tavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuudet asioiden valmistelussa. Lisäksi lain tavoitteena on turvata vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedotus käsiteltävinä olevista asioista. Lain 6 §:ssä säädetään, että kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Samassa yhteydessä mainitaan, että kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettav

Tämä blogi käsittää sarjan kirjoituksia, joissa perehdytään asukkaiden ja muiden paikallisten toimijoiden mahdollisuuksiin osallistua tai vaikuttaa kaupunkien kaavoitusprosesseihin sekä luonnonhoitoon. Blogissa esitellään yleisimpiä vuorovaikutus- ja osallistumismenetelmiä sekä nostetaan esiin niihin liittyviä kehittämistarpeita. Lisäksi blogisarjassa esitellään ekosysteemipalveluiden käsite ja vihreäksi infrastruktuuriksi kutsutun strategisen maankäytön suunnittelun periaatteet. Minun oli tarkoitus alkaa kirjoittamaan tätä blogia jo viime kesänä, kun edistin Espoon kaupungin ja sen asukkaiden, yhdistysten ja naapurikuntien välistä yhteistyötä vieraslajien torjunnassa. Blogin kirjoittamiselle ei sitten riittänytkään aikaa, kun olin kahtena ja joskus jopa kolmena iltana viikossa vetämässä kuntalaisille vieraskasvien torjuntatalkoita eri puolella Espoota. Pajuangervon torjuntatalkoita vetämässä syyskuussa 2017. Kuva: Tiina Parkkima, Allergia-, iho- ja astmaliitto. Ensimm