Tekstit

Vihreä infrastruktuuri on strategista maankäytön suunnittelua

Kuva
Tässä blogitekstissä avaan teille vihreän infrastruktuurin käsitteen sekä kerron esimerkin avulla siitä, millaista työtä haluaisin vihreän infrastruktuurin parissa tehdä. Vihreä infrastruktuuri voidaan määritellä tilanteesta riippuen joko strategisen maankäytön suunnittelun välineeksi tai strategisesti suunnitelluksi verkostoksi. Strategisen maankäytön suunnittelun välineenä vihreällä infrastruktuurilla tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään turvaamaan samanaikaisesti sekä luonnon monimuotoisuusarvojen säilyminen että ekosysteemipalveluiden tuotanto. Strategisesti suunniteltuna verkostona vihreä infrastruktuuri koostuu niin luonnonalueista kuin ihmisten luomista viheralueista (esim. pihat, puistot, viherkatot ja peltoalueet), jotka on suunniteltu tuottamaan erilaisia ekosysteemipalveluita ihmisille. Kaikki strategisesti suunnitellun verkoston kasvulliset osat ovat lisäksi yhteydessä toisiinsa viheryhteyksillä, jotka palvelevat samanaikaisesti ihmisten liikkumista ja virkistäytymis
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ekosysteemipalvelut – Hyvinvointia luonnon kautta

Kuva
Tässä blogitekstissä kerron teille, mitä ovat ekosysteemipalvelut ja miksi ne ovat erityisen tärkeitä kaupunkiympäristössä. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkea sitä hyvinvointia, jota ekosysteemit tuottavat ihmisille. Ne vaikuttavat joko suoraan tai välillisesti pärjäämiseemme ja elämämme laatuun. Ekosysteemipalvelut jaetaan tyypillisesti neljään luokkaan: tuotantopalveluihin, säätelypalveluihin, kulttuuripalveluihin ja ylläpitopalveluihin. Tuotantopalveluilla tarkoitetaan ekosysteemien kykyä tuottaa ihmisille esimerkiksi ruokaa, puhdasta vettä, lääkkeitä ja puumateriaalia. Säätelypalvelut vaikuttavat merkittävästi elinolosuhteisiimme mm. ilmaston säätelyn, veden puhdistuksen, tulvien tasauksen säätelyn sekä pohjaveden määrän ja sen laadun säätelyn kautta. Ekosysteemien kulttuuripalvelut taas virkistävät meitä ja tuottavat meille henkistä hyvinvointia. Tässä blogisarjassa onkin jo aiemmin todettu, että luonnon ihmisille tuottamalla hyvinvoinnilla on merkittäviä taloudellisi
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteenveto ja palaute asukasvuorovaikutteisesta vieraskasvien torjunnasta Espoossa 2017

Kuva
Tässä blogitekstissä esittelen yhteenvedon Espoossa kesän 2017 aikana järjestettyjen asukkaiden osallistumiseen perustuvien vieraskasvien torjuntatalkoiden tuloksista sekä kehitysideoista, joita asukkailta saatiin. Espoon kaupunkitekniikan keskus palkkasi minut toukokuussa 2017 edistämään kaupungin ja sen asukkaiden, yhdistysten sekä koulujen välistä yhteistyötä kaupungin luonnonhoidossa erityisesti vieraskasvien torjunnan osalta. Tartuin heti tilaisuuteen ja järjestin 20 vieraskasvien torjuntaan keskittynyttä tapahtumaa eri puolilla Espoota syyskuun loppuun mennessä. Talkoita järjestettiin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden läheisyydessä, mutta myös sellaisilla alueilla, joilla asukkaat ja yhdistykset sitä erityisesti toivoivat. Espoon kaupungin järjestämiin vieraskasvitalkoisiin osallistui kesän aikana yhteensä 102 henkilöä. Vieraskasvitalkoot ajoittuivat pääosin arki-iltoihin kello 17–20 välille ja ne kestivät kohteesta riippuen 2–3 tuntia. Osallistujamäärä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Meidän puisto -hanke Espoon Nihtisillassa

Kuva
Tässä blogitekstissä esittelen Espoon kaupungin kanssa solmimani Meidän puisto -sopimuksen mukaisen hankkeen Espoon Nihtisillassa. Edeltävästä blogitekstistä vielä kertauksena sen verran, että Meidän puisto -sopimus on esimerkki Espoo-tarinaan ja siihen sisältyvään Osallistuva Espoo -kehitysohjelmaan kuuluvasta palkitsevasta lähitekemisestä. Meidän puisto -sopimuksen kautta asukkaat ja yhdistykset pääsevät hoitamaan tai kunnostamaan asuinympäristöään tarkemmalla kädellä kuin mihin kaupungin omat resurssit riittävät. Asukkaiden harjoittamia lähiympäristön hoitotoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi vesakon raivaaminen, heinikon niitto tai roskien keruu. Päätin hakea loppukesällä 2017 Meidän puisto -sopimukseen perustuvaa taimikonhoitohanketta kaupunkimetsään, jossa liikun vapaa-ajallani useita kertoja viikossa. Toinen sopimukseen sisältyvä kohde sijaitsee vuonna 2014 rakennetun Nihtimäen leikkipuiston välittömässä lähiympäristössä ja toinen Nihtisillantien meluvallin päällä. Hain Meidä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Osallistuminen ja lähitekeminen Espoossa

Kuva
Tässä blogitekstissä keskustelen osallistumisesta Espoossa. Espoon kaupunki on hyväksynyt vuosia 2017–2021 koskevan Espoo-tarinaksi kutsutun strategisen suunnitelman. Strategian kautta pyritään siihen, että kaupungin toiminta on avointa, demokraattista ja helposti lähestyttävää. Tavoitteena on, että kaikki espoolaiset voivat osallistua ja vaikuttaa asuinkaupunkinsa kehittämistyöhön. Espoon tunnustetaan olevan jo nyt kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunki, mutta sen on oltava myös sitä jatkossa. Espoo tarina pitää sisällään neljä poikkihallinnollista kehitysohjelmaa: Osallistuva Espoo, Innostava elinvoimainen Espoo, Kestävä Espoo ja Hyvinvoiva Espoo. Seuraavaksi perehdytään tarkemmin Espoo strategiaan kuuluvaan Osallistuva Espoo -kehitysohjelmaan. Sen päämääränä on helpottaa asukkaiden, yhdistysten ja yritysten osallistumista Espoossa. Ohjelmassa korostuvat mm. asukkaiden lähitekeminen, omatoimisuus sekä päätöksenteon ja demokratian kehittäminen. Espoossa ollaan herätty jo siihen
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kaavoituksen osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmiin liittyvät ongelmat

Kuva
Tässä bogitestissä esitellään keskeisiä kaavoituksen osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmien käyttöön liittyviä ongelmia. Vuorovaikutus nähdään pelkkänä tiedottamisena Yleisen keskustelun mukaan joidenkin teknisten alojen asiantuntijat saattavat nähdä kaiken vuorovaikutuksellisen suunnittelun yksisuuntaisena asiaintuntijan tietotaitoa jakavana viestintänä. Asiantuntijat siis käyvät pelkästään kertomassa asukkaille suunniteltaviin kaavoihin liittyvistä asioista, mutta eivät halua saada asukkailta mitään lisätietoa. Muistan, että yliopistossa suorittamillani kaavoitusta koskevilla kursseilla käsiteltiin neljä osallistamisen mallia (Sairinen & Kohl 2004). Näen, että joidenkin teknisten alojen asiantuntijat käyttävät vuorovaikutteisessa suunnittelussa ns. osallisten koulutusmallia. Mallin mukaisesti toimiva asiantuntija pyrkii vähentämään yleistasoista tietämystä kouluttamalla maallikoita asiaintuntijatiedolla. Hän jättää huomioimatta osallisten antamat yleistasoista tietoa si
Lähetä kommentti
Lue lisää

Osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmät kaavoituksessa

Kuva
Tässä blogitekstissä esittelen yleisimpiä kaavasuunnittelun yhteydessä käytettäviä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmiä, vaikka maankäytön suunnittelua ja rakentamista koskevissa säädöksissä ei määritelläkään, millä menetelmillä asukkaiden osallistumismahdollisuudet tulee järjestää.  Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 63 § mukaan osallistaminen voidaan toteuttaa laajuudeltaan hyvinkin erilaisena erityyppisissä kaavoissa. Nyrkkisääntönä kuitenkin on se, että osallistuminen järjestetään kaavan tarkoituksen ja merkityksen edellyttämällä tavalla. Mihin osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmiä sitten oikein käytetään? Niillä pyritään arvioimaan suunnitelmien aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia, joiden kirjo on hyvin laaja. Suunnitelmien toteutumisesta aiheutuvat muutokset voivat esimerkiksi vaikuttaa alueen väestörakenteeseen, kuten perhe-, ikä- ja sosiaalisetniseen rakenteeseen. Ne voivat myös aiheuttaa muutoksia ihmisten toiminnallisissa olosuhteissa, kuten alueen yritystoimi
Lähetä kommentti
Lue lisää