Osallistuminen ja lähitekeminen Espoossa

Tässä blogitekstissä keskustelen osallistumisesta Espoossa. Espoon kaupunki on hyväksynyt vuosia 2017–2021 koskevan Espoo-tarinaksi kutsutun strategisen suunnitelman. Strategian kautta pyritään siihen, että kaupungin toiminta on avointa, demokraattista ja helposti lähestyttävää. Tavoitteena on, että kaikki espoolaiset voivat osallistua ja vaikuttaa asuinkaupunkinsa kehittämistyöhön. Espoon tunnustetaan olevan jo nyt kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunki, mutta sen on oltava myös sitä jatkossa. Espoo tarina pitää sisällään neljä poikkihallinnollista kehitysohjelmaa: Osallistuva Espoo, Innostava elinvoimainen Espoo, Kestävä Espoo ja Hyvinvoiva Espoo.

Seuraavaksi perehdytään tarkemmin Espoo strategiaan kuuluvaan Osallistuva Espoo -kehitysohjelmaan. Sen päämääränä on helpottaa asukkaiden, yhdistysten ja yritysten osallistumista Espoossa. Ohjelmassa korostuvat mm. asukkaiden lähitekeminen, omatoimisuus sekä päätöksenteon ja demokratian kehittäminen. Espoossa ollaan herätty jo siihen, että kansalaistoiminta määrittelee tulevaisuuden kaupungin ja tekee sitä kautta kaupungista vetovoimaisen. Espoon kaupunki haluaakin aktiivisesti edistää lähivaikuttamista lisäämällä asukkaiden mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja omatoimisesti lähiympäristössä. Tämä vaatii Espoon kaupungin henkilöstöltä kykyä lisätä asukkaiden talkoohenkeä ja yhdessä tekemisen halua. Lähitekemisen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota eri ikä- ja väestöryhmien tasapuoliseen kohteluun. Myös paikallisia yrityksiä ja yhteisöjä on pystyttävä innostamaan osallistumaan lähitekemiseen. Espoon kaupungin henkilöstön on myös jatkuvasti tuotava esille esimerkiksi sosiaalisessa median kanavia pitkin, että osallistumisella todella voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi talkooalueelta otettujen ennen- ja jälkeen-kuvien tai lajien runsaudesta kertovien seurantatietojen saattaminen julkisesti nähtäville osoittavat hyvin konkreettisesti osallistumisen vaikutuksia. Näen, että lähitekemisen tehokas koordinointi Espoossa edellyttää myös lisää henkilöstöresursseja, sillä lähitekemisen kenttä on hyvin laaja ja siihen liittyvien toimintojen toteuttaminen maastossa asukkaiden kanssa vuosikellon mukaisesti edellyttää jatkuvaa ohjausta.

Osallistuva Espoo -kehitysohjelmaa voidaan toteuttaa erilaisilla malleilla. Yksi niistä on lähiluonnon hoitoon ja kunnostukseen räätälöity Meidän puisto -malli. Sen ideana on tarjota asukkaille tai yhdistyksille mahdollisuus hoitaa Espoon kaupungin hallinnoimaa aluetta tarkemmin kuin mihin kaupungin oma henkilöstö pystyisi. Meidän puisto -mallissa asukkaana tai yhdistyksen jäsenenä toimiva vastuuhenkilö solmii Espoon kaupunkitekniikan keskuksen henkilöstön kanssa sopimuksen, jossa määritellään, millaista lähiluonnon hoitoon tai kunnostukseen liittyvää työtä karttaan määritetyllä alueella voi tehdä. Lisäksi sopimukseen kirjataan, millaista apua kaupunki voi tarjota hoitotoimenpiteiden toteuttamiseen. Tyypillisesti Meidän puisto -sopimuksissa sovitaan roskien ja muiden maisemaa rumentavien tekijöiden poistamisesta. Sopimuksessa voidaan antaa myös lupa esimerkiksi heinän niittämiseen sellaisten tonttien reuna-alueilla, jotka rajautuvat kaupungin omistamaan avoimeen maisemaan. Meidän puisto -mallin mukaisia sopimuksia solmitaan usein myös taimikon harvennuksiin tai vesakon poistoon. Taimikon hoidossa asukkaat eivät kuitenkaan saa poistaa puustoa oksasaksia suuremmilla työvälineillä. Seuraavassa blogitekstissä kerron omasta Meidän puisto -hankkeestani.

Asukkaat voivat esimerkiksi pitää maisemaa avoimena tai poistaa vieraslajeja Meidän puisto -hankkeella.

Mikä saa asukkaat hoitamaan tai kunnostamaan lähiluontoa? Näen, että tiiviisti asutuilla alueilla asukkaat kaipaavat itselleen jotakin mielekästä puuhaa lähiympäristössä. Oman käden jäljen näkeminen asuinympäristössä lisää mielestäni myös asukkaan kiintymystä asuinpaikkaansa. On palkitsevaa seurata esimerkiksi tarkoin varjelemansa puuntaimen kehitystä nuoreksi puuksi. Erityisiä luontoarvoja tai maisemallisia ominaispiirteitä vaalimalla asukkaat voivat myös tavoitella esimerkiksi asuinalueensa arvonnousua. Lisäksi useat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että lähiluonnossa puuhastelu lisää ihmisen psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Luonnossa puuhastelu ja siitä nauttiminen alentavat ihmisten stressitasoa ja lisäävät keskittymiskykyä. Kaupunkiluonnossa oleskelu auttaa ihmisiä irtautumaan muuten niin hektisestä elämästä. Kaupunkiluonto innostaa meitä myös liikkumaan ja lisää sitä kautta fyysistä terveyttämme. Jotkin tutkimustulokset jopa kertovat, että ihmiset hengittävät luonnossa puuhastelun kautta sisäänsä yleistä vastustuskykyä lisääviä mikrobeja.

Osallistuva Espoo -kehitysohjelmaan kuuluu myös osallistuva budjetointi. Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat päättävät, miten kunnan varoja käytetään. Esimerkiksi Espoon Suvelan asukaspuiston suunnittelussa käytettiin osallistuvaa budjetointia. Kaupungin verkkosivuilla julkaistiin budjetointipeli, jonka kautta asukkaat pääsivät vaikuttamaan asukaspuiston suunnitteluun ja tuleviin hankintoihin. Pelin linkki toimii edelleen: https://www.mapdon.com/maps/suvela/
Espoossa osallistuvalla budjetoinnilla halutaan antaa etenkin norille mahdollisuus päästä päättämään osasta Espoon kaupungin budjettia. Espoon kaupunki haluaa kehittää alueita ja palveluita nuorten näkökulmasta. Nuorille suunnatusta osallistuvasta budjetoinnista käytetään Espoossa nimitystä Manimiitti.

Osallistuva Espoo -kehitysohjelmassa painottuu mielestäni voimakkaimmin palkitsevan lähitekemisen keinojen kehittäminen asuinympäristössä. Yksi kehitysohjelman merkittävistä tavoitteista on kuitenkin asukkaiden huomioon ottamisen kehittäminen suunnitelmien valmisteluvaiheessa. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmien kehittäminen on siis yksi kehitysohjelman avoimuutta ja demokraatiaa lisäävistä tavoitteista, mutta kehitystyötä ei osoiteta suoraan liittyväksi esimerkiksi kaupungin maankäytön ja luonnonhoidon suunnittelupalveluihin.

Lähteet: Loppuraportti, Osallistuva Espoo -kehitysohjelma. 24.1.2017

Ohjelmasuunnitelma, Osallistuva Espoo -kehitysohjelma, versio 0,4. 27.11.2013