Tässä blogitekstissä esittelen Espoon kaupungin kanssa solmimani Meidän puisto -sopimuksen mukaisen hankkeen Espoon Nihtisillassa. Edeltävästä blogitekstistä vielä kertauksena sen verran, että Meidän puisto -sopimus on esimerkki Espoo-tarinaan ja siihen sisältyvään Osallistuva Espoo -kehitysohjelmaan kuuluvasta palkitsevasta lähitekemisestä. Meidän puisto -sopimuksen kautta asukkaat ja yhdistykset pääsevät hoitamaan tai kunnostamaan asuinympäristöään tarkemmalla kädellä kuin mihin kaupungin omat resurssit riittävät. Asukkaiden harjoittamia lähiympäristön hoitotoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi vesakon raivaaminen, heinikon niitto tai roskien keruu.
Päätin hakea loppukesällä 2017 Meidän puisto -sopimukseen perustuvaa taimikonhoitohanketta kaupunkimetsään, jossa liikun vapaa-ajallani useita kertoja viikossa. Toinen sopimukseen sisältyvä kohde sijaitsee vuonna 2014 rakennetun Nihtimäen leikkipuiston välittömässä lähiympäristössä ja toinen Nihtisillantien meluvallin päällä. Hain Meidän puisto -sopimusta, koska haluan nopeuttaa terveen, monilajisen ja viihtyisän nuoren metsän kehitystä alueella, joissa rakennustöiden takia jouduttiin kaatamaan vanhaa metsää. Näen hankkeen palkitsevana, koska saan seurata tarkoin valikoimieni taimien kasvua nuoriksi puiksi. On mahtavaa saapua kohteelle vierailulle esimerkiksi 20-30 vuoden kuluttua. Ryhdyin hankkeeseen myös siksi, että siitä saa hyödyllistä ja mukavaa tekemistä ympäristöalan työnhaun rinnalle. Samalla hankkeeni toimii esimerkkinä muille asukkaille Meidän puisto -sopimuksen soveltamisesta käytäntöön.
Seuraavaksi esittelen kartan sopimusalueesta sekä sieltä otettuja lähtötilanteen kuvia.
 |
| Olen rajannut punaisella värillä karttaan Meidän Puisto -sopimukseeni kuuluvat taimikot. |
 |
| Näkymä Nihtisillantien meluvallin päällä olevasta taimikosta katualueelle kesäkuussa 2017. |
 |
| Nihtimäen leikkipaikkaa ympäröivää taimikkoa kesäkuussa 2017. |
 |
| Näkymä Nihtisillantien meluvallin päällä olevasta taimikosta katualueelle marraskuussa 2017. |
 |
| Nihtimäen leikkipuiston ympäristöä marraskuussa 2017. |
 |
| Näkymä Nihtirinteeltä Nihtimäen leikkipuiston suuntaan marraskuussa 2017. |
Olen aloittanut joulukuun alussa Nihtimäen leikkipuistoa ympäröivän taimikon harvennuksen Fiskarsin voimasaksilla ja oksasaksilla. Pystytte näkemään Nihtimäen leikkipuistoa ympäröivän taimikon lähtötilanteesta otetuista kuvista, että pihlaja on runsaslukuisin puulaji metsänpohjalla. Joukossa kasvaa kuitenkin kuusen, männyn, rauduskoivun, haavan, tammen ja vaahteran taimia. Olen suosinut tekemässäni taimikon harvennuksessa havupuita, rauduskoivua, haapaa, tammea ja vaahteraa, koska ne kasvavat suuriksi ja vahvoiksi puiksi. Olen kuitenkin säilyttänyt myös kaikkein suurikokoisimmat ja elinvoimaisimmat pihlajan taimet, sillä pihlaja on kaunis puu kukkiessaan. Lisäksi se tarjoaa talvisin marjoillaan ravintoa monille lintulajeille. Leikkipuiston ympäristön harvennuksessa on ollut tärkeää keskittyä säästettävien taimien kuntoon, sillä leikkipuiston ympärille on täytyy turvallisuussyistä kasvattaa myrskytuulia ja tauteja hyvin kestäviä puuyksilöitä.
Seuraavaksi näette kuvia taimikon harvennuksen tuloksista.
 |
| Nihtimäen leikkipuiston ympäristöä harvennettuna joulukuussa 2017. |
 |
| Näkymä Nihtirinteeltä Nihtimäen leikkipuiston suuntaan joulukuussa 2017 harvennuksen jälkeen. |
 |
| Taimikon harvennustyö käynnissä Nihtimäen leikkipuiston ympäristössä joulukuussa 2017. |
Seuraavassa blogitekstissä esittelen ja pohdin kesän 2017 aikana asukkaille ja yhdistyksille järjestämieni vieraskasvitalkoiden tuloksia.
Kommentit
Lähetä kommentti